Home Sweet Home

Vajaa parin viikon reissu takana ja kotona ollaan.

Täys tusina

Pärnuun suorinta tietä Kaunasista melko viileässä kelissä. Joutui jo palauttamaan toppaa ja vuorta takkiin takaisin. Kahvan lämppärit päälle ja paksumpaa hanskaa jahvan ympärille, niin kyllähän se tylsä pätkä selvitettiin.

Matkalla poikettiin uudessa nähtävyydessä Viron js Latvian rajalla, SuperAlkossa. Ei tarttunut mukaan laukkuihin painoa.

Huomenna aamusta kohti Tallinnaa ja lauttaa. Alkaa olla tämä reissu taputeltu sen jälkeen.

Toivoa vain sopii, että säätiedotukset ei osi kohdalleen ja päästäisiin kuivana kotiin.

Yhtä vaille tusina

Puolassa maaseutu tutuksi ajelua auringon lämmittäessä liki kolmeakymppiä kohti Liettuaa ja viileämpää ilmamassaa. Välillä mentiin oikein röykkyteitä, joita tarjosi navigaattorin "jännittävät tiet"-valinta. Jossain vaiheessa oli jännitystä riittämiin ja valittiin nopein reitti Kaunasiin.

Tän päivän ajosetti jäi alle viidensadan, joten illaksi valittiin kävellen syömään vaikka vähän kauempaa. Saatiin menomatkalla 4,7 km ja paluussa enemmän kun puhelin näytti matkaksi 12,5 kilsaa. 

Kypällä menään

Puolassa ollaan ja lisävahvistuksia Suomesta loppumatkalle tuli tänään. Jes.

Ysi menossa

Tänään Garmisin suunnalta banaa pitkin pitkälle ja loppu pienempiä teitä Tsekkeihin ja yöksi Liberechiin.

Tsekeissä spilattiin purukka ja jatkettiin alone riderina eri suuntiin. Dresdeniin ja Liberechiin.

Huomenna Puolaan ja illaksi treffit - kun vaan keksis hyvän paikan.

Yks päivä lisää.... kasi

Monzan kupeesta liikenteeseen ja suunta kohti Stelvio Passoa. Bergamon ohi ja d'Iseo järven rantoja kierrellen, välillä tunneleissa ja välillä ihan vedenrajaa seuraten. Upeat oli täälläkin maisemat.

Huoltotauon jälkeen jatkettiin kohti Stelviota ensin harjoiteltiin kapeampia mutta vähän matalampia pätkiä kun ruuvattiin rinnettä ylös ja alas.

Päästiinpä vihdoin itse Stelviolle. Hyvä pätkä ajaa kun baana on leveää ja hyvää pintaa. Hienot ja huikeat maisemat. Vois ajaa vaikka toisenkin kerran.

Sieltä suunta Itävallan kautta Garmis-Partenkircheniin yöksi. Ei siirtymämaisemiakaan voi huonoksi haukkua.

Seiskalla liikenteessä

Kotia kohti. Aamusta Monacon ohi motaria ja Italian puolella kohti rantaa kyläteille. Motarilla oli muuten tunnelia ja siltaa vuorotellen, pituuksien ja korkeuksien vaihdellessa.

Puolenpäivän jälkeen splitattiin porukka kahteen ryhmään ja vaihdettiin ajoreitit eri suuntiin.

Montzan lähelle päästiin illaksi ja ihan Enzon hotlaan.

Liekö tuo jo kuudes päivä...

Verdonin kanjoneilta Napoleonin reittiä Cannesin ruuhkiin. Kahvien jälkeen jatkettiin Nizzaa hotellille. Ruiskun jälkeen kevyempää kamaa niskaan ja mopoilla Monacoon ja takaisin.

HRC NICE

Nizzan Hard Rock Cafe 

Oliskohan jo viides päivä menossa

Aamusta Grenoblesta liikkeelle kohti Verdonin kanjonia. Suurin osa reitistä seurasi N85-tietä ja upeita maisemia reitin varrella.

Verdonin kanjonilla kierrettiin, noustiin, laskettiin ja käännyttiin muutamia kertoja kun ajettiin kanjoneita ristiin rastiin.

Ja lopulta päädyttiin tielle D23, http://www.dangerousroads.org/europe/france/5379-les-gorges-du-verdon.html ja päästiin ajamaan balcony roadia. Huikeat oli maisemat ja välillä mentiin ilman kaidetta ja välillä tais olla jotain kaiteen tapaista tarjolla.

Neljättä päivää mennään

Annecysta Grenobleen ei ole pitkä matka. Siihen voi kuitenkin saada kulutettua helposti yli kahdeksan tuntia.

Albertvillen kautta kevyttä HDn huoltoa tulppien vaihdon merkeissä. Siitä sitten kiertolenkki reilun 2000 metrin mäen päältä kotki Grenobleen.

Joskus kannattaa uskoa, kun vuoristotiellä on kyltit suljettu ja lähempänä ylhäällä vielä tiesulku.

No, me jatkettiin matkaa vaikka kylteissä luki lumivyöry...ja vielä puomit kiertäen.

Totuus paljastui sit muutama mutka ennen huippua... Traktori  avaamassa tietä ja meiltä estettiin pääsy-ei onnistunut edes neuvottelemalla.

Satiin ohjeet toisen tien kautta ylitykseen.

Ja miten siellä kävikään. Kivivyöry tukki toisen reitin. Ja taas ei auttanut vaikka ajettiin suluista läpi. Taas uudet ohjeet ja vielä mutkaisempi reitti. Päästiin yli ja Grenobleen.

Oli huikeita maisemia ja sai oikein tosissaan vääntää 180 asteen mutkia.

Ja saatiin joukkoihin täydennystä Le Mansin suunnalta, joten  muutama päivä mennään neljän porukalla.

Kolmatta päivää mopolla

Sierrestä Montreuxin kautta Geneve-järvi kiertäen rantoja pitkin päätyen Annecyyn. Keli suosi niin kuin on suosinut ekan päivän pienen ukkoseen jälkeen.

Kisastudio hotlassa omassa huoneessa kun Ranskan tölllö ei näytä Ranskan kiekkokisoja... Nyt näyttää vähän heikolta 0-2.

Toinen päivä mopolla

Italia-Sveitsi-Italia-Sveitsi ja sit vielä Suomi-Ruotsi ja pataan...

Dervio-Sorico-Menaggio-Locarno-Domodossola-Simplon-Sierre ja melko vaihtelevat maastot.

Moporeissu eka päivä

Fillarit Niinivirran terminaalista ja matkaan. Navigaattorista valittiin jännittävä reitti ja ei tietulleja-olipa jännittävä... Riitti muuten liikenneympyröitä ennenkuin päästiin Milanosta tai esikaupunkialueelta eteenpäin. Ensin Leccoon ja sieltä Como-järven rantaa Dervioon. Siellä keli alkoi näyttään siltä, että kastumatta ei selvitä, jos jatketaan eteenpäin. Jäätiin pikkukylään yöksi. No, melko kuivana päästiin kuitenkin vaikkka pahalta alkoi näyttää, kun ei meinnannut löytyä majapaikkaa.

Moporeissuun...

Tästä se taas lähtee. Eka yö lentokentällä aamulentoa odotellen. Vois melkein odotella huomenna olevansa toso freesinä...

Mopot valmiina

Kuskit vähän myöhemmin...